Kilpailutus tulossa myös työvoimapalveluihin
Sote- ja maakuntauudistuksen varjoon on jäämässä hallituksen esitys työvoimapalveluiden muuttamisesta kasvupalveluiksi. Lakiesitys on juuri lausunnolla ja eduskunta saanee senkin käsittelyynsä jo kesällä. Suuren työttömyyden ja erityisesti pitkäaikaistyöttömyyden koettelemaa Tamperetta muutos koskee yhtä merkittävästi kuin sosiaali- ja terveyspalvelujen siirtäminen kaupungilta maakunnalle.
Soteuudistuksen kaltainen yksityistämisbuumi on tulossa myös työllisyyspalveluihin. Ely-keskukset ja työvoimatoimistot lakkautetaan ja työllisyyden hoito siirretään maakunnille ja sieltä edelleen yksityisille yrityksille. Juuri kun Tampere on ilmoittautunut työvoimapalveluiden kuntakokeiluun, on jo nyt tiedossa, että kokeilu jää lyhytaikaiseksi, jos hallituksen kaavailu kasvupalveluista toteutuu. Työvoimapalvelut kilpailutetaan ja yksityistetään. Yrityspalvelut nostetaan kärkeen.
Maakunta- ja soteratkaisu koskee Pirkanmaalla noin 22 000 henkeä, joiden osalta on parhaillaan käynnissä yt-menettely, joka jatkuu koko muutosvalmistelun ajan vuoteen 2019. Kasvupalvelu-uudistuksessa henkilöstövaikutukset ovat myös mittavat. Arviolta kolme neljästä nykyisestä työvoimahallinnon työntekijästä joutuisi hakeutumaan yksityisten yritysten palvelukseen. Siirtyminen vanhoina työntekijöinä liikkeenluovutuksen periaattein ei taida onnistua yksityisiin yrityksiin siirryttäessä. Palkkataso ja eläkkeet tullaan järjestelemään uudelleen. On paljon mahdollista, että uudet työvoima- ja yrityspalveluita tarjoavat yritykset haluavat rekrytoida palkkalistoilleen aivan muuta väkeä. Ikävä visio, mutta mahdollinen.
Riski on, että yritykset tuottaakseen tulosta, keskittyvät heihin, jotka muutenkin työllistyvät helpoimmin. Kiinnostaako yksityistä, voittoa tavoittelevaa yritystä paneutua pitkäaikaistyöttömien tilanteeseen? He kun vaatisivat monialaisia ja pitempiaikaisia palveluja. Kuntien osaaminen jää käyttämättä eikä kunnille ole tulossa kasvupalvelurahaa. Maakunnat taas eivät voisi olla tuottajia, vaan työvoimapalvelut pitää tilata yksityisiltä yrityksiltä.
Lakiluonnoksen mukaan työvoima- ja yrityspalvelujen rahat jaettaisiin maakuntiin seuraavilla kriteereillä: työttömät työnhakijat (60%), työttömyysaste (15%) ja yritysten toimipaikat (25 %). Raha ei kuitenkaan olisi korvamerkittyä, vaan maakunnat voisivat itse päättää, mihin tehtäviin ne rahan kohdentavat. Onkin todennäköistä, että terveyspalvelut ajaisivat työvoimapalvelujen ohi. Näin maakuntauudistus johtaa lopulta aktiivisen työvoimapolitiikan alasajoon.
Tilanne on aika omituinen. Maakunta jopa hyötyisi siitä että työttömyysaste pysyisi korkeana. Jos siis sote-uudistuksessa vähälle huomiolle ovat jääneet sosiaalipalvelut, vieläkin vähemmän on keskusteltu työttömien tilanteesta maakuntauudistuksessa.
Kaikki mahdollisuudet uusien työpaikkojen löytämiseksi on käytettävä. Tampereen työttömyystilanne ja varsinkin nuorten työttömyys on äärimmäisen huolestuttava. Monessa Euroopan maassa on otettu mallia Suomessa ideoidusta nuorisotakuusta. Muun muassa Portugalissa on sen avulla saatu nuorten työttömyystilanne paremmaksi. Meidänkin kannattaisi enemmän käyttää EU-rahoituksen mahdollisuuksia. EU-rahoitus tukee omaa tekemistämme. Hankkeet ovat kehittämistyökalu, eivät ”höttöä” ja ”rönsyjä”, kuten joskus kuulee sanottavan. Meillä tehdään hyviä asioita, mutta voisimme oppia myös muilta. Meidän pitäisi hyödyntää paremmin oleellisten verkostojen jäsenyyksiä. Esimerkiksi Eurocities- verkostoon kuuluu 130 merkittävää kaupunkia. Se on Tampereellekin ykkösverkosto tiedonvaihtoon ja uusiin kumppanuuksiin. Ystävyyskaupunkitoiminnasta (kaupunkidiplomatiasta, joka on ollut aikanaan hyvää toimintaa) voidaan siirtyä sisältölähtöisiin kumppanuuksiin.

Nurses in the front of salary-fight in Finland?

Sunnuntaina 3. kesäkuuta 2007

Article publsihed in the Italian Liberazione, June 2007
Very soon after the parliament election in March where the bourgeois parties won and a bourgeois government was …

[lue lisää]

Työperäinen maahanmuutto pohdittavaksi työmarkkinajärjestöissä

Perjantaina 23. kesäkuuta 2006

Hallitusohjelman mukaisesti maaherra Rauno Saaren johtama virkamiestyöryhmä on saanut valmiiksi maahanmuuttopoliittisen ohjelman. Se luovutettiin työministeri Tarja Filatoville kesäkuun puolivälissä. Lomien mentyä ohjelma tullee lausuntokierrokselle eri …

[lue lisää]

Lastenhoitokulujen tasaaminen voisi nostaa naisten palkkoja

Lauantaina 23. huhtikuuta 2005

Aamulehti
On ollut ilahduttavaa ja mielenkiintoista seurata, että lopultakin on alettu käydä laajaa  keskustelua lasten hankkimisesta aiheutuvien kulujen tasaamisesta nais- ja miesvaltaisten alojen kesken. Ministeri …

[lue lisää]

Osaava pärjää: Työssäoleville koulutusta

Perjantaina 17. lokakuuta 2003

Lapset ja nuoret saavat nykyisin Suomessa hyvän koulutuksen. Niin pitää ollakin.
Takavuosina tilanne oli toinen. Koulutusmahdollisuudet olivat rajalliset varsinkin syrjäseuduilla. Työelämä tarvitsi tekijöitä suoraan kansakoulun penkiltä.
Niinpä …

[lue lisää]

Henkilöstöä kehittämään valtion tuella

Tiistaina 26. elokuuta 2003

Yritysmaailma 4/2003
Keväällä käynnistynyt Noste-ohjelma on pitkään aikaan merkittävin satsaus aikuiskoulutukseen. Viisivuotisen ohjelman kohderyhmänä ovat 30-54–vuotiaat, työelämässä mukana olevat ihmiset, joilla ei ole perusasteen jälkeisiä opintoja.
Heitä …

[lue lisää]

Vapaatuotantovyöhykkeistä

Keskiviikkona 17. lokakuuta 2001

Katkelmia muistiosta ITGLWF:n hallituksen kokouksesta
Buenos Airesissa 14.-17.10.2001/Auli Korhonen
Kokouksessa keskusteltiin maailmanlaajuisista yrityssopimuksista. On valittu neljä yritystä, jossa hanketta yritetään viedä eteenpäin. Tämä on seuraava askel eurooppalaisista …

[lue lisää]

Naistyöpaikkojen menetys ei aiheuttanut suurta surua

Sunnuntaina 27. toukokuuta 2001

Ovatko asiat oikeassa tärkeysjärjestyksessä, jos puhutaan enemmän mahdollisesti uhkaavasta työvoiman tulvasta inhasta idästä tai ehtoisesta etelästä kuin siitä, miten pääomat saavat vapaasti siirtyä maasta toiseen?
Jos …

[lue lisää]