Henkilöstöä kehittämään valtion tuella

Yritysmaailma 4/2003

Keväällä käynnistynyt Noste-ohjelma on pitkään aikaan merkittävin satsaus aikuiskoulutukseen. Viisivuotisen ohjelman kohderyhmänä ovat 30-54–vuotiaat, työelämässä mukana olevat ihmiset, joilla ei ole perusasteen jälkeisiä opintoja.
Heitä on työelämässä noin 330 000 henkeä.

Valtion budjetissa tälle vuodelle Noste-ohjelmaan on varattu 12 miljoonaa euroa.
Ensi vuoden budjettiesitys on 19,5 miljoonaa euroa. Ohjelman puitteissa on tarkoitus kouluttaa 10 000 työntekijää vuosittain. Ohjelma kestää vuoteen 2007.

Rahaa ei jaeta sen paremmin työntekijöille kuin työnantajillekaan suoraan, vaan se käytetään siihen, että Noste-ohjelman ehdot (ikä ja vähäinen pohjakoulutus) täyttävät henkilöt voivat osallistua koulutukseen maksutta. Noste-ohjelma on valtakunnallinen, mutta sitä toteutetaan alueittain. Läänit ovat tehneet päätöksen, mitkä paikalliset koulutushankkeet kuuluvat Noste-rahoituksen piiriin.

Työtehtävät muuttuvat, vaatimukset kasvavat. Pitäisi osata aina vaan enemmän ja enemmän.  Pitkään työelämässä mukana olevilla pitäisi olla aika ajoin mahdollisuus päivittää ammattitaitoaan. Noste-ohjelma tarjoaa siihen oivan tilaisuuden. Yritykset voivat suunnitella ohjelman puitteissa henkilöstökoulutustaan maksutta. Erityisesti pienten yritysten kannattaa ottaa tarjous vastaan. Vaikkapa nykyisin kaikkien tarvitsemia atk-taitoja voivat työntekijät opiskella Noste-ohjelmassa maksutta. Työnantajien panos on se, että työajat järjestellään siten, että koulutukseen pääsy on mahdollista.

Hyvä osaaminen auttaa myös työssä jaksamisessa, mikä taas edesauttaa sitä, että emme joutuisi eläkkeelle ennen aikojaan. Nykyisestä työvoimasta kannattaa huolehtia, sillä jo tänä vuonna työmarkkinoille tuleva ikäluokka on pienempi kuin työmarkkinoilta lähtevä. Sama kehitys jatkuu seuraavina vuosina. 10 vuoden kuluessa joka kolmas nyt työssä oleva on jo siirtynyt pois työmarkkinoilta ja 15 vuoden kuluttua meistä nyt työelämässä pakertavista jatkaa enää puolet.

Paitsi valtion rahaa, myötämieltä hankkeelle ja henkilöstön kehittämiselle ovat moneen otteeseen ilmaisseet myös työnantajat. Paras tukipaperi tässä suhteessa on viime joulukuussa solmittu keskitetty tulopoliittinen ratkaisu, jossa työmarkkinajärjestöt ovat ilmaisseet yhteisen tahtonsa ammatillisen osaamisen ylläpitämisestä ja kehittämisestä.

Osaava pärjää

SAK  on hankkeessa mukana omalla Osaava pärjää –projektillaan. Sen puitteissa SAK on järjestänyt viime kevään ja loppukesän aikana noin 30 tiedotustilaisuutta eri puolilla maata, jossa Noste-ohjelman mahdollisuuksia on tehty tunnetuksi. SAK korostaa yhteistyön tärkeyttä niin oppilaitosten kuin työnantajien kanssa. Kyseessä on varsin työelämälähtöinen hanke ja siksi siltä on hyvä syy myös odottaa tuloksia, jotka palvelevat koko suomalaisen yhteiskunnan pärjäämistä tulevaisuudessa yhä kiristyvässä kansainvälisessä kilpailussa.

SAK  pitää hanketta tärkeänä myös koulutuksellisen tasa-arvon kannalta. SAK:n järjestötutkimus kertoo, että vain vajaa kolmannes työntekijöistä pääsee vuosittain vähintään kuuden tunnin mittaiseen palkalliseen koulutukseen työajalla.
Koulutus kasaantuu  yrityksissä niille henkilöstöryhmille, jotka jo ennestään ovat paremmin koulutettuja.

Mitä voi opiskella

SAK painottaa ammattitutkintojen suorittamista. Nuorilla on tuoreet todistukset osaamisestaan. Aikuisilla, pitkään työelämässä olleilla sen sijaan on hyvä ammatillinen osaaminen, mutta todistus siitä puuttuu.

Noste-ohjelmassa aikuisille tarjotaan mahdollisuutta ammattitaitonsa osoittamiseen näyttökokeilla. Tarjolla on kolmiportaisia perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintoja. Perustutkinto vastaa tasoltaan nuorten kolmivuotista ammatillista koulutusta. Kauan työelämässä olleet selviävät varmasti suoraan ammattitutkinnosta. Monialaiset osaajat voivat suorittaa erikoisammattitutkinnon. Käden taitajien ammateissa tämä lienee tutumpi mestaritutkinnon nimikkeen kautta. Kaikkiin tutkintoihin kuuluu myös teoriaosuus, minkä vuoksi on usein hyvä osallistua valmentavaan koulutukseen.

Jo edellä mainitut atk-taidot tai kesken jääneiden peruskoulu- tai lukio-opintojen loppuun saattaminen on ohjelmassa myös mahdollista. Voi olla, että ammattiopinnot vaatisivat ensin äidinkielen, englannin tai matematiikan opintoja. Niitä voi opiskella aikuislukiossa.

Liikkeelle voi lähteä myös oppimaan oppimisen –kurssista, jos koulun käynnistä on pitkä aika. Se kannattaa, sillä aikuisten nykyiset opiskelumuodot eivät juurikaan muistuta muinaista pulpetissa istumista, jossa opettaja puhuu ja oppilaat ovat hiljaa.

Lähin aikuiskoulutuskeskus tai ammattioppilaitos on osoite, josta aikuiset voivat saada lisää tietoa opiskelumahdollisuuksistaan. Sieltä saa apua myös henkilökohtaisen opintosuunnitelman teossa. Opintosuunnitelmien tekoon Noste-hankkeessa on varattu omat määrärahansa, joten tätä palvelua voivat pyytää joko yksittäiset opiskelijat tai kokonaiset työyhteisöt.

Ehkä parhaat kokemukset aikuisopiskelusta on saatu niistä työyhteisöistä, joissa on päätetty suorittaa tutkintoja tai opiskella isommalla joukolla. Silloin koko työyhteisö tukee ja kannustaa opiskelijaa. Yritys saa samalla kertaa useita tuoreet tiedot hankkineita osaajia.

Yrityksissä kannattaa käydä keskustelut henkilöstön ja yrityksen johdon kesken siitä, miten opiskelun voi limittää työn yhteyteen. Tarkoitus ei ole lähteä pitkille opintovapaille, vaan käydä koulutuksessa päivä pari silloin tällöin ja suorittaa sitten näytöt työpaikalla.

SAK on  ja Noste-ohjelmassa mukana olevat ammattiliitot kouluttavat jäseniään pätevyysluoteiksi työpaikoille. Pätevyysluotsi voi olla ammattiosaston opintosihteeri, tutkintotoimikunnan jäsen tai muuten vain opiskelusta innostunut liiton jäsen, joka haluaa  kannustaa ja innostaa työtovereitaan opiskelemaan. Luonnollisesti tehtävä sopii myös luottamushenkilöille, mutta lisäksi tarvitaan muita opiskelun puolesta puhujia, jotta kaikki uskaltavat rohkeasti lähteä mukaan.

Jos siis joskus olet harmitellut sitä, että koulut jäivät aikanaan käymättä, tartu nyt tilaisuuteen uudelleen.

Auli Korhonen
projektipäällikkö, SAK

Jätä vastaus