Julkiset palvelumme

kestävät

kansainvälisen vertailun

Meille itsestään selvä ilmainen kouluruoka on erikoisuus, jota monessa maassa kadehtien hämmästellään. Se kuuluu samaan sarjaan kuin subjektiivinen oikeus kunnalliseen päivähoitoon ja perheiden saama äitiyspakkaus.

Modernit kunnalliset kirjastot, laadukas perusopetus, jopa ammatillinen opetus puuttuu monista maista. Työmatkoillani eri puolilla Eurooppaa olen saanut hiljaisesti hämmästellä milloin mitäkin julkista palvelua, jota kyseisessä maassa ei ole, mutta jota me olemme tottuneet pitämään itsestään selvyytenä.

Paljon on meilläkin parannettavaa.  Terveyspalvelut toimisivat sujuvammin, jos lääkäreitä palkattaisiin riittävästi. Hammashoitoon ja erikoissairaanhoitoon on niin pitkät jonot, että varakkaammat kansalaiset hakevat palvelunsa yksityiseltä puolelta. Opetusryhmät voisivat olla pienemmät ja tukiopetusta tarvittaisiin enemmän, jotta kaikki pysyisivät mukana.

Katujen ja jalkakäytävien heikko kunto ja pyöräteiden puute ovat aiheestakin tamperelaisia ärsyttäviä asioita. Bussit voisivat ajaa tiuhemmin ja matkat voisivat olla ilmaisia vaikkapa työkyvyttömyyseläkeläisille ja muille vähävaraisille.

Edellä olen lyhyesti kuvaillut, miksi minä kannatan julkisia palveluja ja olen valmis maksamaan veroja niiden järjestämiseksi. Haluan jatkossakin turvata sen, että kirjastot ja kulttuuripalvelut säilyvät monipuolisina, että lapset voivat harrastaa vanhempien varallisuudesta riippumatta ja että he saavat kouluissa ja päiväkodeissa laadukasta ruokaa, mieluiten läheltä. Iäkkäät kansalaiset ovat ansainneet arvokkaan vanhuuden ja palvelut, joiden laatuun he voivat itse vaikuttaa.