ESR-varojen uudelleen kohdentaminen

Manner-Suomen ESR- ohjelman seurantakomitea 14.5.2009 Seinäjoella

Auli Korhonen, SAK

 

ESR-varojen uudelleen kohdentaminen

 

Työllisyyskehitys on kääntynyt jyrkästi huononevaan suuntaan.

Viimeisimpien arvoiden mukaan jopa 150 000 työpaikkaa olisi häviämässä eli suunnilleen sama määrä kuin mitä nousukaudella syntyi. Työllisyysasten pitämiseen korkealla on panostettava monenlaisin tukitoimin. Historia kertoo, että kun työllisyysaste pääsee retkahtamaan, sen nostaminen ylös on pitkä ja vaivalloinen työ.

 

Erityisen huolestuttavaa on ollut nuorisotyöttömyyden raju kasvu. Se on lisääntynyt vuoden takaisesta 50 prosentilla, Uudellamaalla jopa 80 prosentilla. Kuten 90-luvun lamassakin, erityisesti nuoret miehet ovat jäämässä syrjään työelämästä. Jos näin käy, vahingot eivät jää vain hetkellisiksi. Edessä on usein pysyvä syrjäytyminen.

 

Tilanne on pahenemassa nopeasti. Jo nyt tiedetään, että kun nuoret tänä keväänä päättävät koulunsa tai opiskelunsa, heistä monille ei ole tarjolla minkäänlaista työpaikkaa. Myös opiskeluihin liittyvät pakolliset harjoittelut ovat vaarassa, kun harjoittelupaikkoja ei löydy. Tänä kesänä entistä harvempi nuori saa tarpeellista työelämätuntumaa kesätöistä.

 

Tilastoista nähdään, että jo nyt Kelasta peruspäivärahaa saavien nuorten osuus on ollut kovassa kasvussa. Pätkätöitä tehneiden nuorten aikuisten elämänturva ei muutenkaan ole parhaasta päästä. Pysyvästi työttömäksi joutuminen kurjistaa nopeasti heidän tilannettaan.

 

Tarvitaan nopeita korjaavia ja tukevia toimia. Ensi syksyyn asti ei ole syytä odotella. Nuorten osalta viivyttelyyn ei ole aikaa tuhlattavaksi. Toimeen on tartuttava heti. Tarvitaan tekoja: resurssien lisäämistä työvoimatoimistoihin ja kunnille elvytykseen.

 

Tarvitaan kansanliike nuorisotyöttömyyden pysäyttämiseksi. Nuorten on voitava luottaa tulevaisuuteen. Nuorten työttömyyden kautta menetämme osaamista ja tulevaisuuden rakentajia, joita ilman muuta tarvitsemme. Ei ole monta kuukautta siitä, kun kaikkien huulilla oli huoli tulevista osaajista.

 

Nuorten selviytymiseksi pitää rakentaa valtakunnallinen paketti. Kokonaisuuden tulisi rakentua koulutuksen, työllistämisen, työpajojen ja työharjoittelun varaan.

 

 

Nyt on jo suuri joukko nuoria, joilla peruskoulu on jäänyt kesken ja syrjäytymisvaara on todella suuri. Tarvitaan tukitoimia ja joustavan perusopetuksen malleja, jotta nuoren tie jatko-opintoihin ei katkea perusopetuksen aikana. Pisa-menestyminen on vain yksi totuus koululaitoksestamme. Koulujen erityisopetukseen  on panostettava riittävän ajoissa. Myös toisen asteen, ammatillisella puolella ja lukioissakin tarvitaan toimia nuorten tukemiseksi.

 

Meillä on nuoria varten erityinen yhteiskuntatakuu, jonka pitäisi taata alle 25-vuotiaille opiskelu- tai työpaikka, mutta ei se takaa. Yhteiskuntatakuu vuotaa. Sen ulkopuolelle jää suuri joukko nuoria. Asia pitää korjata heti ja ESR-rahoitusta pitää suunnata toimintaan, jolla nuoria tuetaan työ- tai opiskelupaikan saamisessa. Pitäisi selvittää myös oppivelvollisuuden ulottaminen toisen asteen opintoihin saakka. Samoin toisen asteen tutkintoja voisi tässä yhteydessä laajentaa moniammatillisiksi. Yleissivistävyys, talous- ja yhteiskunnalliset aineet, kuten työmarkkinatietous, olisivat tarpeellisia ja nykyisissa opetussuunnitelmissa aika vähäiselle osalle jäävieä oppisisältöjä.

 

Tässä työmarkkinatilanteessa amk-tutkinnon suorittaneilta edellytettävä kolmen vuoden työelämäkokemus jatko-opintoihin pääsemiseksi on liian pitkä aika.

 

Maahanmuuttajanuoret ovat oma ryhmänsä, joiden keskuudessa syrjäytymisvaara on vielä moninkertainen alkuperäisväestöön verrattuna. Heille pitää taata koulutus.

 

Opettajat tarvitsevat nykyistä enemmän ja monipuolisempaa osaamista. Haasteena ovat monikulttuurisuus ja erityistä tukea tarvitsevat oppilaat. Myös opettajien työelämätietoutta pitäisi pystyä päivittämään. Se on kunnissa ensimmäisten joukossa leikkauslistoilla, kun säästöbudjetteja laaditaan. Opinto-ohjaajien asema korostuu, sillä nuorilla on tarve keskustella aikuisen kanssa, kun he miettivät omaa tulevaisuuttaan. Jos opon työelämätiedot ovat ajan tasalla, se heijastuu luonnollisesti hänen ohjaustyöhönsä ja vähentää nuorten vääriä ammatinvalintoja ja välivuosia.

 

Manner-Suomen ESR-ohjelman varoja on siis käytettävä tehostetusti täydentämään kansallisin varoin rahoitettuja toimenpiteitä vaikeutuneen talous- ja työllisyystilanteen aiheuttaminen työttömyysongelmien helpottamiseksi.

 

Koulutuksella on keskeinen merkitys työllisyyskriisin ratkaisussa. Työntekijöiden osaamista laajentamalla voidaan helpottaa ihmisten uudelleen työllistymistä kriisin jälkeen. Koulutusta pitäisi järjestää lomautusten ja irtisanomisten vaihtoehtona ja se pitää suunnitella työpaikoilla yhdessä työntekijä- ja työnantajapuolen kanssa. Nyt on sopiva aika järjestää täydennyskoulutusta ja päivittää osaamista, jotta talouskriisin jälkeen ollaan valmiit vastaamaan osaamisen haasteisiin.

Toimintalinjassa yksi on painopistettä muutettava henkilöstön osaamisen ja työkyvyn ylläpidon suuntaan ja niin että lomautetut ja irtisanotut ovat mukana. Uusien yritysten synnyttäminen ja yrittäjyysaktiivisuuden parantaminen ei nyt ole ykksösprioriteetti.

 

Edellä kuvaamani nuorten syrjäytymistä ehkäisevät toimet, kuten muutkin heikossa työmarkkina-asemassa oleviin kohdistuvat toimet, kuuluvat toimintalinja 2:een ja siksi tämä tl tarvitsee vahvistusta. Ikääntyneet työntekijät ovat myös yksi sryjäytymisvaarassa oleva ryhmä, joka tarvitsee erityistoimia.

 

Toimintalinjan 3 aikuiskoulutus ja elinikäinen oppiminen on nostettava vahvemmin esiin, samoin kuin koulutuksen työelämävastaavuuden ja koulutuksesta työelämään siirtymisen parantaminen. Koulutusta on suunniteltava yhteistyössä työmarkkinaosapuolten kanssa ja paikallisesti työntekij-työnantajaosapuolia kuunnellen. Vanhojen tutkintojen täydentäminen ja kokonaan ilman ammatillista tutkintoa vailla olevien kouluttamiseen on nyt panostettava.

 

Työmarkkinaosapuolten informointia ESR:n mahdollisuuksista on lisättävä täsmätiedotuksella

Jätä vastaus