ESR 60 vuotta – Investointeja ihmisiin

ESR 60 vuotta –investointeja ihmisiin, Vanha ylioppilastalo 16.2.2017

 

Työmarkkinajärjestöjen kokemuksia Euroopan sosiaalirahaston toiminnasta Suomessa,

Auli Korhonen, elinkeinopoliittinen asiantuntija, ESR-komitean jäsen

Arvoisat Euroopan komission edustajat,

Hyvät 60-vuotisjuhlaseminaarin osallistujat ja hanketoimijat

 

Kun kerron ystävilleni, että olen menossa ESR-komitean kokoukseen, huomaan, että kuulija odottaa lisäselvitystä. ESR on yhä outo lyhenne tavallisille suomalaisille. Kun avaan lyhenteen, on lisäselitys edelleen paikallaan. Mikä se Euroopan sosiaalirahasto oikein on? Onko sillä jotain tekemistä sosiaalitoimiston kanssa, vai sosiaalipolitiikan vai mitä se oikein sisältää. Tapanani on sitten yksinkertaistaa, että ESR on investointeja ihmisiin, se on tavallisten kansalaisten EU-jäsenmaksun palautusta työllisyyteen, koulutukseen ja osallisuuteen.  ESR on osa EU:n koheesiopolitiikkaa, merkittävä väline kehityserojen tasaamiseen niin, että ketään ei jätetä ja että kaikki pääsisivät mukaan yhteiskunnan toimintaan.

Euroopan koheesiopolitiikan toteutus perustuu kumppanuuden periaatteeseen. Se edellyttää tiivistä yhteistyötä rakennerahastojen toteutuksen eri vaiheissa komissiolta ja jäsenvaltion kansallisilta, alueellisilta ja paikallisilta viranomaisilta sekä muilta valtiollisilta ja kansalaisjärjestöorganisaatioilta. Tämä periaate on sisällytetty EU-lainsäädäntöön. Suomessa työmarkkinajärjestöt ovat olleet osallisina rakennerahastotoiminnassa EU-jäsenyyden alusta asti.

Työmarkkina- ja elinkeinoelämän järjestöjä kutsutaan EU-ohjelmien hallintoelimissä sosiaalipartnereiksi. Maakuntatasolla sosiaalipartnerit ovat mukana maakuntien yhteistyöryhmissä, myrreissä, päättämässä yhdessä poliitikkojen ja virkamiesten kanssa EU-ohjelmilla toteutettavien hankkeiden painopisteistä sekä seuraamassa ja arvioimassa ohjelmien toteutumista. Toivon tämän hyvän käytännön jatkuvan myös maakuntauudistuksen jälkeen. Työmarkkina- ja elinkeinoelämän järjestöt saavat mandaattinsa yritys- ja työelämän asiantuntijuudesta ja suuren jäsenmääränsä tuomasta edustavuudesta.

Mihin EU- rahoitusta  sitten on menneinä vuosina saatu ja käytetty? Otan esimerkin vuosien  1989-93 rakannerahasto-ohjelmasta. Silloinen 430 miljardia markkaa  osoitettiin seuraaviin kohteisiin:1) heikoimmin kehittyneet alueet, 2) taantuvat teollisuusalueet, 3) pitkäaikaistyöttömyys, 4) nuorten työelämään integroituminen, 5a) maatalouden rakenneongelmat ja 5b) maaseudun kehittäminen. – Yhä puhumme samoista aiheista, kun mietimme tulevaa koheesiopolitiikkaa Suomen osalta.

Juuri pidettiin ESR-seurantakomitean kokous, jossa käsiteltiin vuosien 2007-2013 kauden loppuraportti.  Fokuksessa olivat työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen, työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäisy. Samoin työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen. Tuossa ohjelmassa meillä oli vielä erikseen alueellinen osio ja valtakunnallinen, Manner-Suomen osio. Rahaa oli vähemmän kuin aiemmin, niin kuin sitä on joka kaudelle ollut vähemmän ja sama suunta jatkunee Britannian brexitin vuoksi tulevallakin kaudella.

Menneistä kokemuksista halua nostaa myös vuosien 2000-2006 tasa-arvoa ja syrjinnän ja eriarvoisuuden torjumista edistäneen Equal-ohjelman, jossa tehtiin paljon hyviä asioita ja toteutettiin muun muassa kansainvälisiä yhteistyöhankkeita, jotka olivat erittäin avartavia ja innostavia niissä toimineille.  Kahdella edellisellä kaudella meillä on ollut paljon hankkeita, joissa on pyritty edistämään myös maahanmuuttajien työllistymistä ja syrjäytymisen ehkäisyä. Niiden hankkeiden hyvät käytännöt on syytä juurruttaa käytäntöön.

Koheesiopolitiikka, taloudellisten ja sosiaalisten erojen tasoittaminen on koko EU-politiikan merkittävä tavoite eikä sen tarkoitus ole korvata jäsenmaiden omaa politiikkaa, vaan täydentää sitä.

Työllisyys

Euroopan sosiaalirahasto on saanut aikaan uudenlaista toimintaa työvoimapolitiikassa ja osaltaan nostanut työttömyyden ehkäisyn keskusteluun aiempaa paremmin.

Tässä meillä riittää työsarkaa niin EU:ssa kuin Suomessakin eikä kehityseroja pystytä pelkästään ESR:n varoin tasoittamaan. Ajatellaanpa vaikka sitä tosiasiaa, että EU:n alueella on yli 20 miljoonaa työtöntä, heistä  huomattava määrä  pitkäaikaistyöttömiä.

Meillä täällä Suomessa vuoden vaihteessa oli 358 100 työtöntä, yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita 122 000 henkeä ja yli kaksi vuotta työttömänä olleita melkein 60 000 henkeä. Alle 25-vuotiaita työttömistä oli 48 100.

Työttömyys on aina katastrofi paitsi  ihmiselle itselleen, myös koko perheelle. Tulotaso putoaa ja syrjäytyminen on mahdollista, ellei nopeasti löydetä uutta uraa ja uusia mahdollisuuksia. Tällaisiin tilanteisiin tarvitaan tulevaisuudessakin ESR:n  resursseja.

On panostettava ihmisten osaamiseen ja koulutukseen, myös työssä olevan työvoiman taitojen kehittämiseen. SAK:n tuoreen työolobarometrin mukaan työntekijäammateissa toimivat ihmiset saavat työnantajan tarjoamaa koulutusta vähemmän kuin  muut ammattiryhmät. Myös näihin tilanteisiin ESR voi tarjota apuaan.  Tuottavuus syntyy yrityksen jokaisella askelmalla, johdosta suorittavaan työhön. Digitalisaatio ja muut työelämän muutokset nostavat työtehtävien vaatimuksia. Menestyksen takaa henkilöstö, jolla on riittävästi tietoa uusien työtapojen omaksumiseen ja tuotekehitykseen.

OECD:n tutkimuksen mukaan meillä on peräti 600 000 aikuista, joilla on puutteita luku-, numero- tai digitaidoissa. Me tarvitsemme perustaitotakuun. Kohderyhmänä olisivat muun muassa iäkkäät työntekijät, maahanmuuttajat ja yli 25-vuotiaat työttömät sekä ilman tutkintoa olevat aikuiset, joilla on tutkitusti heikoimmat perustaidot. Sama kohderyhmä on EU:n komission jäsenmailleen suosittelemassa Skills Guarantee –ohjelmassa.

Hyvistä Pisa-tuloksista huolimatta kuuluu nuorten parissa työskenteleviltä hälyttävää viestiä. Joka kahdeksas 15-vuotias poika on lähes lukutaidoton. Huutavaa tarvetta ESR-varojen kohdentamiseen perustaitojen tukemiseen ja osaamiseen panostamiseen on siis myös tulevalla kaudella.

Jätä vastaus