Syrjäytymisen ehkäisy, varhainen puuttuminen ja ennalta ehkäisy ovat viime aikoina olleet kovasti esillä hienoina tavoitteina, joiden puolesta jokaisen on helppo nyökyttää hyväksyvästi. Tampereella on valitettavasti viime päivinä tuntunut siltä, että toinen käsi ei tiedä mitä toinen tekee.

Kaupunginhallitus on esittänyt lautakunnille 20 miljoonan lisäsäästövaatimuksen vielä tälle vuodelle. Juustohöyläperiaatteella kaikille toiminnoille on jyvitetty vaatimuksia. Kaikki palveluista säästäminen tuntuu kohtuuttomalta, mutta erityisen väärin on säästää lasten ja nuorten palveluista ja koulutuksesta.

Olemme osaamis- ja elinkeinolautakunnassa, jossa säästövaade kohdistuu nuorten ammatilliseen koulutukseen. 600 000 euron lisäsäästöt tarkoittavat, että lähiopetusta vähennetään entisestä 32 tunnista 26 – 28 tuntiin viikossa. Ohjaus- ja tukipalveluista säästäminen tarkoittaa, että erityisesti tukea ja ohjausta tarvitsevat nuoret ovat vaarassa syrjäytyä ja syrjäytyvät. Keskeyttämiset ovat jo merkittävästi kasvaneet, sillä opinto-ohjaus keskittyy vain kurssivalintoihin – muuhun henkilökohtaiseen ohjaukseen ei opinto-ohjaajilla yksinkertaisesti ole aikaa.

Itseopiskelu ei vain sovi kaikille alle kaksikymppisille; se vaatii itsekuria ja opiskelutaitoja, joita koulussa juuri ollaan oppimassa. Säästöt voivat lopettaa  ammatillisessa koulutuksessa 24 opettajan työsuhteen. Määräaikaiset opintoavustajat tuskin saavat jatkaa enää syksyllä, jos nämä säästöt toteutetaan. Luokkakoot kasvavat, sillä nuoret haluaisivat satsata tulevaisuuteen opiskelemalla.

Perusasteen ja lukioiden henkilöstövaikutuksista ei tässä vaiheessa ole tarkkaa tietoa, koska päätöksen valmistelu on ripoteltu nopealla aikataululla eri hallinnon sektoreille. Kokonaisvastuu on kaupunginhallituksella ja viime kädessä valtuustolla.

Lukioissa 100 kurssin vähentämisestä koituvat säästöt menevät suoraan kohonneisiin tilavuokriin. Tässä ei ole mitään järkeä. Muutamassa vuodessa rapautamme täysin koulutuksemme laadun eikä Tampere voi ylpeillä olevansa kansainvälinen, arvostettu koulukaupunki. Työtehtävissä tarvitaan kielitaitoa ja kädentaitoja. Missä näitä perustaitoja voi parhaiten opiskella? Koulussa.

Kaupunginhallitus tekisi oikean teon, jos se alentaisi vaikkapa määräaikaisesti sisäistä vuokraa, jota peritään koulurakennuksista. Se on laskennallinen kulu, jolla konserni rahoittaa itseään ja kiinteistönpitoa. Nyt olisi aika tukea kuntalaisten peruspalveluja ja nuorten opiskeluedellytyksiä.

Ei toisteta sitä mikä 90-luvun alun lamassa tehtiin!  Seurantatutkimukset osoittavat, että silloin syntyneillä lapsilla on huomattavia, kasautuvia ongelmia. Jos opiskelu jää pelkän peruskoulun varaan, on suuri riski työttömyyteen, toimeentulo-ongelmiin, terveyden ongelmiin ja pahimmassa tapauksessa rikollisuuteen. Tällainen kehitys meidän on mahdollista nyt pysäyttää, kun otamme järjen käteen.

Tämä artikkeli on julkaistu perjantaina 1. kesäkuuta 2012 kello 22.06 ja sen aiheena on Kirjoitukset. Voit seurata tämän artikkelin vastauksia RSS 2.0 -virran avulla. Voit kirjoittaa vastauksen, tai lähettää seurantailmoituksen omalta sivustoltasi.