SAK-Pirkanmaa 2/2008

Ensimmäiset JHL:n kouluttamat maahanmuuttajatukihenkilöt valmistuivat kaksi vuotta sitten. Raseborg-opistossa voi opiskella, vaikkapa miten kohdata maahanmuuttaja päivähoitotyön asiakkaana tai työtoverina. Edellisessä Metallin liittokokouksessa hyväksyttiin maahanmuuttajapoliittinen ohjelma Muukalaisia vai meikäläisiä. Murikassa on järjestetty useita kursseja, joiden aiheena on ollut työelämätietoa maahanmuuttajille. Metallin aktiivijäsen Sambeau Sam-Koskitanner valittiin tänä vuonna vuoden pakolaisnaiseksi, liittonsa esittämänä.

Rakennusliitton maahanmuuttajajäsenten määrä on lisääntynyt nopeasti. Tunne oikeutesi -tiedotuskampanja Länsi-satamassa ja Rakennusliiton ulkomaalaistoiminnan kehittämisprojekti maahanmuuttajakysymyksiin erikoistuneen toimitsijapalvelun lisäksi, ovat  esimerkkejä siitä, miten rakennusalalle tulevia  ulkomaalaisia työntekijöitä  perehdytetään suomalaiseen ay-liikkeeseen.

Postia lähetetään ja lajitellaan yli 30 kielen sorinassa. PAUlla on  toimintaa ja kokemusta kulttuurien kohtaamisesta. Palvelualojen työehtoja voi lukea usealla kielellä. Maahanmuuttajia kouluttavien oppilaitosten ja PAMin yhteistyö on vuosien mittaista.

SAK- päiville Poriin

SAK:n  edellisessä edustajakokouksessa oli viisi maahanmuuttajataustaista kokousedustajaa omien liittojensa valtuuttamina. SAK:n edustajat ovat olleet valmistelemassa niin hallituksen maahanmuuttopoliittista ohjelmaa, ihmiskauppatyöryhmässä ja lukemattomissa muissa työryhmissä, joissa pohditaan vaikkapa työlupia ja kotouttamista. Olemme pyrkineet vaikuttamaan harmaan talouden torjuntaan vaatimalla tilaajavastuuta. Uudenmaan työsuojelupiiriin on saatu tarpeellisia, ei tosin riittäviä, resursseja tilaajavastuuta ja ulkopuolisen työvoiman käyttöä valvomaan, ay-liikkeen vaatimuksesta.

Tallinnan infopiste on toimintansa aikana tavoittanut yli 8000 kävijää, jotka ovat halunneet ottaa selvää suomalaisesta työelämästä ennen tänne töihin tuloaan.

SAK  järjesti edustajakokouksensa päätöksen mukaisesti ensimmäisen maahanmuuttajafoorumin viime keväänä. Toinen järjestetään SAK-päivien yhteydessä Porissa  20.-21. syyskuuta.

SAK:n ja liittojen yhteinen monikulttuurisuustyöryhmä on jo viiden vuoden ajan koettanut miettiä, miten maahanmuuttajien asemaa Suomen työmarkkinoilla ja ammattiyhdistysliikkeessä voitaisiin parantaa.

Nämä muutamat esimerkit kertovat siitä, mitä liitot viime aikoina ovat tehneet maahanmuuttajajäsenten kohtaamiseksi ja integroimiseksi ay-liikkeen aktiivisiksi jäseniksi.
Kaikkea tätä voi toki pitää riittämättömänä ja vähäisenä ja totta onkin, että SAK:laisella liikkeellä on paljon tehtävää maahanmuuttaja-asioissa, kuten Anna Kontula kriittisesti kirjoitti edellisessä SAK Pirkanmaa -lehdessä. Katselisin asiaa kuitenkin myönteisestä näkökulmasta ja vertaisin tilanteeseen vaikkapa viisi vuotta sitten, jolloin maahanmuuttajia vielä  monesti pidettiin uhkana, ei voimavarana.

Työttömyys syrjii

Meillä on nyt viisi kertaa enemmän ulkomaalaisia kuin 1990-luvun alussa. Suomalainen yhteiskunta on elänyt voimakkaan muutoksen. Laman ja suurtyöttömyyden oloista on tultu tilanteeseen, jossa pitkäaikais- ja rakennetyöttömyyden rinnalla yhä useammin puhutaan työvoimapulasta. Ratkaisuksi on alettu hakea työperäistä maahanmuuttoa, joka vaatii paljon avaamista ja pohdintaa. Tosiasia on, että maahanmuuttajien on edelleen vaikea saada työtä, vaikka tutkinto tai koulutus olisi hankittu Suomessa. Maahanmuuttajien työttömyys on edelleen yli 20 %, kun se kantaväestön kohdalla on saatu laskemaan  6-7 prosenttiin. Tätä taustaa vasten on vaikea ymmärtää, miksi  tänne pitäisi rekrytoida suurin joukoin uusia maahanmuuttajaryhmiä ja aloittaa esimerkiksi suomen kielen koulutus aivan alusta, kun työnantajien asenteet estävät täällä jo asuvien ja kieltä ja kulttuuria ymmärtävien työllistymisen.

Ulkomaalaisten työntekijöiden huonosta kohtelusta työelämässä on paljon tietoa. He tekevät usein ylipitkiä työpäiviä ja alemmalla palkalla kuin sopimuksiin on kirjattu. Puutteellista suomen kielen taitoa ja turvatonta asemaa käytetään häikäilemättä hyväksi. Esimerkiksi PAMissa lähes 600 selvitettävänä olevasta erimielisyysasiasta 20 % koskee maahanmuuttajia, vaikka heidän osuutensa liiton jäsenistä on 1.5 %. Tämä kertoo siitä että maahanmuuttajien työehdot eivät ole kunnossa.

Työtä on edelleen tehtävä kaikkien tasaveroisen kohtelun eteen. Ei ole kenenkään etu, että työkavereitamme syrjitään ja kohdellaan huonosti. Kaikenlaiselle eriarvoiselle kohtelulle on asetettava nollatoleranssi.

Ay-toimintaa ei esittelemättä tunneta

Voimme itse kukin tehdä paljon maahanmuuttajien kotoutumiseksi. Prosessi on kaksisuuntainen. Emme voi odottaa, että muut tutustuvat meidän tapaamme tehdä asioita, meidänkin on katsottava avoimin mielin muihin kulttuureihin. On oltava valmis toimimaan asian parantamiseksi jokaisella työpaikalla, ammattiosastossa, paikallisjärjestössä ja ammattiliitossa. Kummi- tai ystävätoiminta voisi olla hyvä toimintamuoto myös ay-liikkeessä. Meidän on muistettava esitellä liiton jäsenyyttä ja luottamusmiestoimintaa. Kaikkialla ay-liike ei ole sallittua ja voi siten herättää aiheettomia pelkoja ja ennakkoluuloja, ellemme selvitä asioita.

Sekä SAK:n että useimpien liittojen omilta sivuilta saa nykyisin jo tarpeellista tietoa useilla kielillä. Eri projekteissa on tuotettu materiaalia maahanmuuttajia ajatellen, esimerkkinä vaikkapa turkulaisten hanke puolankielisen materiaalin tuottamiseksi laivanrakentajille. Liittojen edustajat ovat vaikuttaneet kumppaneina, ideoijina ja ohjausryhmissä lukuisien maahanmuuttajaprojektien sisältöihin.

Itse vedin kolmivuotista perehdyttämällä monimuotoiseen työyhteisöön, Petmo-hanketta, joka  tuotti työyhteisöjen ja ammattiosastojen käyttöön kirjan Erilaisuus sallittu. Se on käsikirja työhön perehdyttämisestä ja erilaisten kulttuurien kohtaamisesta. Tuotimme myös selkokielisen itseopiskeltavan verkkoaineiston Työelämätietoa maahanmuuttajille, joka löytyy osoitteesta  www.tyoelamanverkko-opisto.fi/petmo

Tämä artikkeli on julkaistu sunnuntaina 20. huhtikuuta 2008 kello 12.00 ja sen aiheena on Kirjoitukset. Voit seurata tämän artikkelin vastauksia RSS 2.0 -virran avulla. Voit kirjoittaa vastauksen, tai lähettää seurantailmoituksen omalta sivustoltasi.