Hallitusohjelman mukaisesti maaherra Rauno Saaren johtama virkamiestyöryhmä on saanut valmiiksi maahanmuuttopoliittisen ohjelman. Se luovutettiin työministeri Tarja Filatoville kesäkuun puolivälissä. Lomien mentyä ohjelma tullee lausuntokierrokselle eri tahoille. Myös eduskunnassa asiasta on odotettavissa vilkas keskustelu.

Maahanmuuttostrategian uudistaminen on käynyt tarpeelliseksi. Vuonna 1997 valmistunut ensimmäinen maahanmuuttopoliittinen ohjelma keskittyi pakolaiskysymyksiin. Tällä kertaa työvoiman maahanmuutto on pääosassa, mikä ei tietysti saa merkitä sitä, että humanitäärinen vastuumme ansaitsisi vähemmän huomiota.

Meillä työperäisen maahanmuuton osuus on ollut toistaiseksi vain 5-10 prosenttia koko maahanmuutosta, mutta tilanne on muuttumassa.

Perhesyiden ja pakolaisuuden rinnalle on nousemassa työn vuoksi muuttaminen. Kaikkiaan Suomessa asui viime vuoden lopussa noin 108 000 ulkomaalaista. Ulkomailla syntyneitä oli 166 000.

Perinteisesti meiltä on lähdetty työn hakuun muualle. Ulkosuomalaisten määrä on tällä hetkellä lähes 1,3 miljoonaa henkeä.

Koko Euroopassa väestö vanhenee nopeammin kuin muualla maailmassa. YK:n arvion mukaan Euroopan väestöstä yli 60-vuotiaiden osuus nousee vuoteen 2020 mennessä nykyisestä 23 prosentista 33 prosenttiin. Suomessa ikärakenteen muutos tapahtuu useita muita maita aikaisemmin. Jo viime vuonna Suomesta poistui työmarkkinoilta ikääntymisen vuoksi enemmän työvoimaa kuin uutta oli tulossa.

Tämän päivän pitkäaikais- ja rakennetyöttömyyden Suomessa voi monen mielestä tuntua haihattelulta, että meitä uhkaisi työvoimapula. Kukaan ei varmuudella pysty sanomaan tulevaisuudesta, mutta tosiasiat väestön ikärakenteesta puhuvat puolestaan. Tämä on siis yksi syy, joka on saanut koko Euroopan miettimään, miten työvoima riittää tulevina vuosikymmeninä. Kaikkea työtä ei globalisaation nimissä voida siirtää Euroopan ulkopuolelle. Mutta senkään varaan ei voida laskea, että joku muu on kiinnostunut tulemaan vaikkapa hoitamaan meitä, kun vanhenemme.

Saaren työryhmä on valmistellut kaikkiaan 35 politiikkalinjausta toimenpiteineen. Valtaosin ne ovat kannatettavia ja kehittämisen arvoisia. Maahanmuuttopoliittisen ohjelman toimeenpanossa riittää tehtävää kaikille. On tärkeää aloittaa keskustelut maahanmuuttopolitiikan peruslinjoista myös työmarkkinajärjestöissä ja soveltaa hyväksi havaittua suomalaista työmarkkinamallia tähänkin kysymykseen. Maahanmuuttoasioita joudutaan miettimään laajemminkin kuin vain lähialuekysymyksinä.

Omalta osaltaan SAK on valmis työhön työperäisen maahanmuuton toimintamallien kehittämiseksi. SAK teki kevätvaltuustossaan aloitteen EK:n suuntaaan keskustelun aloittamiseksi maahanmuuttaja-asioista. Työperusteista maahanmuuttopolitiikkaa koskevalla yhteisymmärryksellä olisi positiivinen vaikutus asenneilmastoon. Jo nyt työelämässä on meneillään monia suvaitsevaisuutta ja yhdenvertaisuutta edistäviä kehittämishankkeita. Myös johtamisen kehittäminen erilaisuutta tukevaksi helpottaa aidosti monikulttuuristen työyhteisöjen syntyä.

SAK:n jäsenliittoihin on järjestäytynyt jo yli 11 000 maahanmuuttajaa. He ovat kasvava voimavara paitsi suomalaisessa yhteiskunnassa, myös ammattiyhdistysliikkeessä. SAK jäsenliittoineen lienee tällä hetkellä myös suurin maahanmuuttajia edustava järjestö ja siksi se velvoittaa toimimaan myös heidän edunvalvojanaan.

Hallituksen maahanmuuttopoliittinen ohjelma on pitkälti visio 2010 -luvulle, ei kaikin osin vielä tähän päivään soveltuva. Meillä on paljon pitkäaikaistyöttömyyttä ja muun muassa maahanmuuttajien työttömyys on suurta. Kiireellisin kysymys Suomen maahanmuuttopolitiikassa on jo maassa asuvien maahanmuuttajataustaisten ihmisten työllisyyden parantaminen, sillä työ on paras kotouttaja. Maahanmuuttajista 28 % on työttömänä, mutta vaihtelu on suurta eri etnisen taustan mukaan. Parhaiten ovat työllistyneet virolaiset

Paljon riittää tehtävää myös asenneilmaston suhteen. Hyvä lähtökohta ohjelmassa on, että maahanmuutto täydentää suomalaisten ja jo maassa olevaa maahanmuuttajataustaista työvoimaa, ei korvaa tai syrjäytä sitä eikä vaikeuta työttöminä olevien työllistymistä. Perheenjäsenten mahdollisuus työntekoon on kannatettavaa.

Pyrkimys työvoiman hallittuun maahanmuuttoon tarpeen mukaan on viisasta. Tulijoiden pitää voida kokea olevansa tervetulleita. Luonnollisesti heidän työsuhteissaan on noudatettava suomalaisen yhteiskunnan pelisääntöjä ja hyväksyttäviä työehtoja.

Toimivien työmarkkinoiden on oltava tasaveroiset ja sillä tavalla avoimet, että haluamme lisätä kulttuurien välistä vaihtoa. Meidän on syytä tunnustaa esimerkiksi, että muuallakin annetaan pätevää koulutusta, jonka muuntamiseksi Suomen oloihin vaaditaan järjestelyjä. Maahanmuuttopoliittisessa ohjelmassa onkin otettu huomioon, että tutkintojen muuntokoulutusta tarvitaan. Muidenkin kuin korkeakoulututkintojen tunnustamismenettelyjen kehittäminen on kannatettavaa.

Työperäisesti maahan tulevien kotouttamisessa ohjelma voisi olla rohkeampi . Esityksessä se on jätetty vapaaehtoisen opastuksen varaan. Muissa Pohjoismaissa on esimerkiksi maahanmuuttajien kielikoulutukseen panostettu huomattavasti. Suomalaisenkin työelämän kokemukset viittaavat siihen, että juuri suomen kielen taito on työnantajien mielestä avain työllistymiseen.

Rekrytointivastuu uuden työvoiman palkkaamisessa on työnantajilla. Heidän, ei pelkästään veronmaksajien tulee myös osallistua perehdyttämis- ja kielikoulutuksen kustannuksiin.

Täällä opiskelevat ulkomaalaiset ovat yksi potentiaalinen voimavaramme. Siksi on kannatettavaa, että suomen ja ruotsin kielen opetusta esitetään kaikkien Suomessa opiskelevien ulkomaalaisten opinto-ohjelmiin.

Sen sijaan hieman kriittisesti suhtaudun siihen, että Suomi lähtisi hankkimaan työvoimaa joistakin tietyistä kohdemaista. Työperäisen maahanmuuton tarve tulee todeta alueellisesti ja alakohtaisesti. Kolmikantainen neuvottelumalli on siinäkin toimiva ja kannatettava. Hyvää on, että esityksessä ei tarjoilla green cardeja tai muitakaan pisteytysjärjestelmiä EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisten arvottamiseksi työmarkkinoillemme niin kuin joissakin maissa on tehty.

Yhdenvertaisuuslaki velvoittaa nyt julkisyhteisöjä laatimaan yhdenvertaissuunnitelmat. Tämä tulee ulottaa myös yksityissektorille, kuten ohjelmassa esitetään, mutta neuvottelua vaatii, miten määrittelemme suuryityksen.

Suomi tulee myös jatkossa olemaan maastamuuttomaa. Suomen etujen mukaista on ehkäistä sellainen maastamuutto, joka johtuu muun muassa siitä, että pysyviä työtehtäviä hoidetaan kunnissa ja valtiolla pätkätyösuhteilla.

Maahanmuuttajat ovat rikkaus ja voimavara suomalaisessa yhteiskunnassa. He tuovat tullessaan taitoja – muun muassa uusia kieliä ja kulttuuriosaamista, jota kansainvälistyvässä yritysmaailmassa tarvitaan. Suomalaiseen yhteiskuntaan monikulttuuristuminen tuo innovatiivisuutta ja mahdollisuuksia.

Auli Korhonen

koordinaattori-suunnittelija

Perehdyttämällä monimuotoiseen työyhteisöön hankkeessa, jota SAK hallinnoi

Tämä artikkeli on julkaistu perjantaina 23. kesäkuuta 2006 kello 22.06 ja sen aiheena on Kirjoitukset. Voit seurata tämän artikkelin vastauksia RSS 2.0 -virran avulla. Voit kirjoittaa vastauksen, tai lähettää seurantailmoituksen omalta sivustoltasi.