Lastenhoitokulujen tasaaminen voisi nostaa naisten palkkoja

Aamulehti

On ollut ilahduttavaa ja mielenkiintoista seurata, että lopultakin on alettu käydä laajaa  keskustelua lasten hankkimisesta aiheutuvien kulujen tasaamisesta nais- ja miesvaltaisten alojen kesken. Ministeri Sinikka Mönkäre on nostanut asian esiin ja muun muassa Aamulehti on kysellyt asiaa kansanedustajilta.

Käytimme kukin aikanamme useita puheenvuoroja aiheesta toimiessamme  Tesktiili- ja vaatetustyöväen liiton puheenjohtajina. Liittomme valtuusto vaati asiaan muutosta useissa kannanotoissaan. Lähestyimme viranomaisia, toimme asian tupopöytään, mutta emme juurikaan saaneet ymmärrystä ja vastakaikua.

Kyselimme esimerkiksi, miksi perheen perustamisesta aiheutuvat kustannukset tulevat aina vain naisvaltaisten alojen harteille, vaikka jokaisella lapsella on sekä isä että äiti? Vain äidin työnantaja maksaa vanhempainlomasta johtuvia kustannuksia ja vastaa sijaisen kouluttamisesta ja siitä aiheutuneista kuluista.

Ratkaisuksi esitimme muun muassa rahastomallia puskurirahastojen tapaan.

Asia on ollut tärkeä tevalaisille, mutta se koskee yhtä lailla kaikkia naisvaltaisia aloja, terveydenhoitoalaa, opetustointa, palvelualaa. Merkitykseltään se on niin tärkeä, että se voisi  olla tupon kynnyskysymys.

Tupon kynnyskysymykseksi asia ei ole noussut, mutta juuri nyt, kun uudet tulosopimukset on neuvoteltu, on sopiva aika ilman tulosopimuspaineita miettiä tätä todella tärkeää aihetta.

Väitämme, että ainakin tekstiili- ja vaatetusalan palkkojen alhaisuus on osittain johtunut perheen perustamisesta aiheutuvista kuluista. Työnantajat muistivat aina tuoda ne palkkaneuvotteluissa esiin kustannusrasitteena. Teva-alan työntekijöistä lähes 90 prosenttia oli naisia. Uskomme myös, että ainakin joissakin tapauksissa olisi mietitty pitempään ennen kuin  teva-tuotantoa siirretään pois Suomesta, jos perhekustannusten tasaus olisi voitu toteuttaa.

Me Tevan edustajat halusimme käydä keskustelua ns. palkan sivukuluista, jotka työvoimavaltaisilla aloilla ovat aivan toiset kuin pääomavaltaisilla, useimmiten miesvaltaisilla aloilla.

Emme pyrkineet olemaan alan yrittäjien äänitorvena, emmekä purkamassa hyvinvointipalveluja, jotka ovat naisten tasa-arvoisen työssäkäynnin edellytys, mutta meidän mielestämme työvoimavaltaiset alat pysyvät matalapalkkaisina niin kauan kuin verotuksen painopiste on ihmisten työllistämisessä eikä pääomavaltaisissa kone- ja laiteinvestoinneissa. Kansantaloutemme pyörittämisessä tarvitaan niin työvoimavaltaisten kuin pääomavaltaisten alojen panosta.

Nyt perhekustannusten oikeudenmukaisemmasta jakamisesta on todella alettu keskustella myös eduskunnassa. Toivottavasti foorumi on oikea.  Lainsäädännöllä tuskin helposti  voidaan puuttua muuhun kuin sosiaaliturvan rahoitusrakenteeseen. Jos tätä tietä käytetään, pidämme puskurirahaston tapaista rahastoa parhaana mahdollisena, johon rahat kerättäisiin niin nais- kuin miesvaltaisilta aloilta tasapuolisesti.

Parannuksiakin on toki aikaansaatu. Esimerkiksi yrittäjille on järjestetty mahdollisuus hakea  korvausta äitiyslomalaisten vuosilomapalkkoihin. Miksi tätä oikeutta ja rahaa ei käytetä täysimääräisesti, ei ole ainakaan työntekijöiden vika. Työnantajien pitäisi tehostaa omaa tiedotustaan niin, että etuun oikeutetut sitä hakisivat.

Jos naisvaltaisten alojen työnantajien perhekustannuksia helpotetaan, se ei tietenkään saa olla vastikkeetonta tukea, vaan sen pitää näkyä naisten palkkakehityksessä.

Tekstiili- ja vaatetustyöväen liiton entiset puheenjohtajat
Tuulikki Kannisto 1986-1991, Pirkko Oksa 1991-1999 ja  Auli Korhonen 1999-2003

Jätä vastaus