Eettinen tuotanto ja kulutus –seminaari
On ilo nähdä, että eettinen tuotanto ja kulutus kiinnostavat näin monia. Meitä on täällä paikalla ammattiliittojen, työnantajajärjestöjen ja yritysten, kansalaisjärjestöjen ja valtiovallan edustajia. Siis varsin edustava joukko eri tahoilta.
It´s a great pleasure to see all of you here in our seminar and specially I would like to welcome you Patrick and Yvan to Finland and to our conference.
I´m sure that we will have a very exciting and useful day in front of us. I take the opportunity to thank IEPCE for giving us the possibility to organize this round table conference.
Olemme pohtimassa kipeää ja vastaisuudessa vielä korostuvaa ongelmaa. Se mitä tapahtuu katseen ulottumattomissa ei nykymaailmassa enää jää piiloon. Siitä voimme kiittää tietotekniikkaa. Tietoisuus muun muassa ihmisoikeuksien loukkauksista on lisääntynyt nopeiden yhteyksien ja tiedonvälityksen ansiosta.
Vaikka itsekeskeisyys onkin ollut viime aikojen muoti-ilmiö, ovat kansalaiset, yritykset ja ammattiyhdistysliike heränneet vaatimaan asiallisia tuotanto-olosuhteita, reilua kauppaa ja puhtaita vaatteita, ihmisoikeuksien toteuttamista myös tuotannossa kaikkialla maailmassa.
Me tekstiili- ja vaatetusalan pohjoismaisissa ammattiliitoissa aloitimme parikymmentä vuotta sitten puhumalla sosiaaliklausuulista ja lapsityövoiman käytön kieltämisestä. Jo silloin vaadimme sosiaaliklausuulia eli työolojen vähimmäisehdot takaavaa määräystä kauppasopimuksiin. Asia on edelleen Maailman kauppajärjestön asialistalla. Sinne se on noussut nimenomaan ay-liikkeen toiminnan ansiosta.
Teva-alan ammattiliittojen kansainvälinen järjestö International Textile Garment and Leather Workers` Federation ITGLWF on pitkään työskennellyt aktiivisesti sen puolesta, että teollisuusmaiden ihmisten tietoisuus ihmisoikeuksien loukkauksista, mm. lapsityövoiman käytön yleisyydestä lisääntyisi. Vuosikausia asia on ollut esillä jokaisessa järjestön kokouksessa.
ITGLWF tekee yhteistyötä esimerkiksi kaupan ja teknisen alan toimihenkilöiden kansainvälisen järjestön kanssa. Yhteistyössä ne ovat toimineet ammattiliittojen jäsenten, yritysten ja kuluttajien tietoisuuden lisäämiseksi ongelmasta.
Järjestöt vaativat, että hallitukset edistävät ja aktiivisesti tukevat työntekijöiden perusoikeuksien toteuttamiseen tähtääviä toimia sellaisissa hallitusten välisissä järjestöissä ja elimissä kuin esimerkiksi Maailman kauppajärjestö WTO, ILO ja Euroopan unioni. Tavoitteena on, että eettisesti hyväksyttävissä oloissa tehdyt tuotteet voidaan tunnistaa, jotta kuluttajat voivat tehdä valintansa tietoisesti.
Järjestöt vaativat myös, että kehitysapuprojektit toteutetaan siten, että voidaan lieventää köyhyyttä, edistää aikuisten työllisyyttä, taata lasten koulunkäyntimahdollisuudet ja vaikuttaa muulla tavalla siihen, että lapsityövoiman käyttö asteittain loppuu.
Olen iloinen siitä, että keskustelu eettisestä tuotannosta on viriämässä myös Suomessa. Ensimmäiset yritykset ovat julkistaneet tahtonsa saavuttaa sellaiset laatustandardit, jotka kestävät myös tuotanto-olojen tarkastelun ketjun kaikissa vaiheissa. Uskon, että tämän seminaarin jälkeen tällainen toiminta yhä vain vilkastuu ja voimme yhdessä pohtien päätyä sellaisiin toimintatapoihin, jotka parhaiten sopivat meidän oloihimme.
Ehkä voimme iloisina nostaa esiin myös sen seikan, että ensimmäisinä järjestöinä ETUF:TCL ja Euratex, eurooppalaiset työmarkkinajärjestömme, allekirjoittivat jo vuonna 1997 sopimuksen alan eettisistä toimintaohjeista. Sama sopimus on liitetty myös osaksi alamme työehtosopimusta.
Samoin kaupan alalla alan järjestöt ovat Euroopan tasolla ilmaisseet tahtonsa näiden asioiden edistämiseen.
Tärkeää olisi, että kuluttaja kaupassa ostoksia tehdessään voisi tietää esimerkiksi jostakin merkistä, missä oloissa tuote on valmistettu. Tärkeää on myös, että merkki on ns. virallinen merkki, jotta sitä voi pitää luotettavana. Tarkoitan sitä, että kaikki osapuolet tietävät, mitkä kriteerit merkin saamiseksi tuotteeseen on pitänyt täyttää.
Yhtenä konkreettisena esimerkkinä on Rugmark-leima matoissa, jotka ovat asianmukaisesti aikuisten tekemiä.. Tällä kampanjalla on jo ollut tuloksia.
Toinen esimerkki onnistuneesta toiminnasta on Nepal, jossa lähes kaikki mattotehtaat ovat vapauttaneet lapset työstä, koska kansainvälinen painostus oli niin kova. Maan hallituksen myötävaikutuksella lapset pantiin kouluun, ja juuri koulutus on yhteiskunnallisen ja taloudellisen kehittymisen edellytys köyhissä maissa.
Teva on mukana ITGLWF:n kampanjassa omalla panoksellaan Pakistanissa SASKin kautta. Myötätunto ja solidaarisuus, halu auttaa heitä oli ensimmäinen motiivimme.
Toiseksi motiiviksi siihen rinnalle on noussut alan säilyttäminen Suomessa. Ihmisoikeuksien noudattaminen edistäisi tasavertaista kansainvälistä kilpailua kaupassa. Orjatyöllä teetettyjen tuotteiden kanssa suomalaiset vaatteet ja tekstiilit eivät pysty kilpailemaan. Kyse on meidän työpaikoistamme pitkällä tähtäyksellä.
Tiedämme, että kilpailutilanne näyttäisi aivan toisenlaiselta, jos kaikkialla noudatettaisiin tiettyjä vähimmäisehtoja palkkojen ja työsuojelun suhteen eikä käytettäisi lapsityövoimaa.
Näissä kysymyksissä kehittyneet maat ja kehitysmaat ovat olleet ja ovat yhä eri lähtöviivalla. Mutta eurooppalaisten ja meidän suomalaisten ei ole mitään syytä osoitella, että ongelmat olisivat muualla. Monissa Euroopan maissa käytetään lapsityövoimaa yhtä lailla.
Vielä sata vuotta sitten meilläkin oli lapsityöntekijöitä.
Kehitys on mahdollista kaikkialla. Siihen meidän on syytä uskoa.
Mutta ilman aktiivista toimintaa mitään ei tapahdu.
Vapaatuotantovyöykkeiden hikipajoissa työskentely, orjatyö ja lapsityö eivät lopu itsestään. Se vaatii yhteisiä toimia kaikkialla maailmassa.
Jospa aloittaisimme laajan yhteistyön tässä seminaarissa IEPCE:n johdolla.
Toivotan lämpimästi tervetulleiksi kaikki seminaarin osanottajat ja erityisesti tämän päivän alustajamme, joita onkin runsaasti. He valottavat teemaa eri puolilta. Ja nyt ensimmäiseksi……..
And the first person to address this conference is Patrick Itschert, general secretary of ETUF:TCL.